28 helmikuuta 2006

Kalevalanpäivänä Kalevaladagen


Kullero keskiyön auringossa Rovaniemellä. Smörboll i midnattssolen i Rovaniemi.

Pieni ote Kalevalasta. Toisen runon alku:

Nousi siitä Väinämöinen jalan kahen kankahalle
saarehen selällisehen, manterehen puuttomahan.
Viipyi siitä vuotta monta, aina eellehen eleli
saaressa sanattomassa, mantereessa puuttomassa.

Arvelee ajattelevi, pitkin päätänsä pitävi:
kenpä maita kylvämähän, toukoja tihittämähän?
Pellervoine, pellon poika, Sampsa poika pikkarainen,
sep' on maita kylvämähän, toukoja tihittämähän!

Kylvi maita kyyhätteli, kylvi maita, kylvi soita,
kylvi auhtoja ahoja, panettavi paasikoita.
Mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi,
kankahat kanervikoiksi, notkot nuoriksi vesoiksi.

Noromaille koivut kylvi, lepät maille leyhke'ille,
tuomet kylvi tuorehille, raiat maille raikkahille,
pihlajat pyhille maille, pajut maille paisuville,
katajat karuille maille, tammet virran vieremille.

Läksi puut ylenemahän, vesat nuoret nousemahan.
Kasvoi kuuset kukkalatvat, lautui lakkapäät petäjät.
Nousi koivupuut noroilla, lepät mailla leyhke'illä,
tuomet mailla tuorehilla, katajat karuilla mailla,
katajahan kaunis marja, tuomehen hyvä he'elmä.

Andra sången ur Kalevala,Olaf Holméns översättning:

Väinämöinen steg ur havet
på en okänd, trädlös holme,
här ha långa tider levde.

Överlägger nu och undrar:
Vem skall göra jorden fruktbar,
fröna över fälten sprida?

Pellervoinen, son av åkern,
Sampsa den småväxte pilten,
kommer för att fröna sprida.

Furorna sår han på åsarna,
granarna på kullarna, björkar
nere i dalar och dälder,
sälgar i fuktiga sänkor,
rönnar på heliga marker,
videträd i mjuka mossar,
ljung på de magra moarna,
enar på steniga ställen,
ekar på strömmarnas stränder.

26 helmikuuta 2006

Lunta tupaan! Snö in i stugan!


Kolmannen erän alussa sankka lumipyräkkä pyyhkäisi puutarhani yli!
I början av den tredje perioden yrde snön över trädgården!

11 helmikuuta 2006

Olympia hurmaa? OS-extas?


Tämä olisi pitänyt olla kunnianosoitus Rovaniemen omalle pojalle, Hannu Mannisen, kullalle yhdistetyn kilpailussa. Panen sen nyt kuitenkin näin kuvastamaan puutarhassani riehuvaa olympiakuumetta. (Kylmältä tuntuu!)
Det skulle ha blivit en hyllning till Hannu Manninens guldmedalj i nordisk kombination. Nu får bilden representera OS-febern i min trädgård. (Kyligt verkar det vara!)

10 helmikuuta 2006

Aurinkoa ja amaryllis Sol och amaryllis


Amaryllisten aika ei vielä ole ohi! Tässä jouluna Suomesta ostettu kaksivärinen lajike. Se on sellainen hiljainen suomalaistyyppi, joka ei paljoa pukahda, mutta jota on kiva katsella. Ei siis vaaraa uuteen jatkokertomukseen!
Alennusmyynnistä ostimme pari amaryllistä 5 kr:lla. Kukkinevat pääsiäisen aikoihin. Ne ovatkin sitten Ruotsista, joten ei tiedä mitä sipulistaan päästävät.;-)

Än är det inte över med amaryllis. Här en tystlåten finsk typ som vi köpte i Finland under julvistelsen.
Till påsk väntar vi två rea-amaryllissar att blomma. En röd och en vit, tiden visar vad de kommer att barätta. (Jag har tidigare haft en liten amaryllissåpa har på finska.)

Joulukuusi on päässyt koristamaan pihamaata. Aurinko paistaa ja uusilumi loistaa valkoisena. Altaanilla lämpötila nousi jo plussan puolelle, jokohan pyhänaikana pääsee päiväkahville aurinkoterassille?
Julgranen har fått ett tredje liv som gårdgran. Härligt med solsken och gnistrande vit nysnö. På altanen steg temperaturen över nollstrecket, det blir kanske kaffe på solterassen under helgen.

05 helmikuuta 2006

Runebergin päivänä På Runebergsdagen

Näin Runebergin päivänä sain aiheen laittaa jälleen ruusun (Aloha) kuvan blogiini. Ruusu on toissavuodelta ja lopetti kukoistuksensa viime kesänä. Siinä pienenä ruotsinkielen harjoituksena Runebergin runo Ruusulle.

På Runebergsdagen en bild på en ros (Aloha) från trädgården anno dazumal. Rosen slutade växa i somras.

Till en ros
Slumrarinna i den slutna knoppen,
vakna snart och gläd din fosterdal,
mött af fjärilns kyss och smekt af droppen,
som från himlen faller mild och sval.

Skynda, skynda! Allt, af stunden gifvet,
varar blott, så länge stunden rår.
Skynda, skynda! Glädjen är som lifvet,
lifvet åter som en flyktig vår.

Älska, njut och låga, sköna blomma,
vecklad ut i fägring mer och mer!
Innan hösten må en ängel komma
som dig bryter och himlen ger.


J.L. Runeberg