Eräretki Vildmarkstur

Aurinkoinen sunnuntai. Kaivoin esiin vanhat sukseni ja lähdin eräretkelle. Suuntasin kulkuni metsäkauriin jälkiä seuraillen.

Denna soliga söndag tog jag fram mina gamla skidor för en vildmarkstur. Jag lät rådjuret bestämma vart jag skulle åka.

Erämaa avautui eteeni hiljaisena.

Vildmark öppnade sig och allt var tyst.

Tuntui keväiseltä, koivut olivat jo alkaneet punertua auringossa.

Man kunde redan ana våren, björkarnas grenar har redan blivit en aning röda i solen.

Jäljet suuntautuivat kohti kaislikkoa.

Spåren ledde mig till vassen.

Puro oli muodostanut lukuisia pikku-uomia kaislikkoon.

Ån hade bildat många små bäckfåror mellan vassdungar.

Jää lumen alla on petollinen. Onneksi kauris oli päässyti ylös kylmästa kylvystä.

Isen är förrädisk under snön. Lyckligtvis rådjuret hade kommit upp ur sitt kalla bad.

Myyrät eivät kovin kauan pysy hangen päällä. Pikaisia pyrähdyksiä reiästä toiseen.

Sorkar vill inte vara länge uppe på snön. Bara snabba språng från ett hål till en annan.

Täältä luulin löytäväni koskikaran, mutta koski olikin jäätynyt umpeen.

Här trodde jag att jag skulle hitta en strömstare men isen täckte strömmen.

Tässä kuvan keskellä koskikara luultavasti on sukellellut avoveteen.

Här i mitten av bilden har strömstaren förmodligen varit och dykt i vatten.

Suurempiakin eläimiä näyttää kulkeneen täällä. Hirven rauhalliset kävelyjäljet oikealla ja kauriin loikat vasemmalla.

Även större djur har gått här. Älgens lugna steg till höger och rådjurens skutt till vänster.

Mitähän polkuja nämä sitten ovat?

Vad är det för stigar här då?

Siistit leikkuujäljet antavat vinkin tekijästä.

De fina snitten ger en vink vem det kan vara.

Reikä jään alle ja kalutut oksat vahvistavat majavien olleen asialla.

Ett hål till vattnet och avskalade grenar begräftar att det är bävrar här.

Kaislikon keskeltä löytyikin majavien pesärakennelma.

Bland vassen hittade jag även deras bobygget.