Surr, surr

Viimevuonna istuttamani krookukset ovat lisääntyneet ja kukkapenkki alkaa näyttää jo joltakin.
Krokusar som jag satte i våras har spritt sig och får rabatten att lysa upp.

Kiva kun voi tarjota jotain naapuruston mehiläisille. Onneksi rusakot eivät vielä ole keksineet makupaloja tontillani. Kauriitkin siirtyvät näin keväisin aukeimmille pelloille ja jättävät tulppaanini rauhaan.
Det är alltid trevligt att kunna bjuda på något åt byns bin. Som tur är har fältharar inte hittat dessa godsaker. Även rådjren flyttar till öppna fält och lämnar mina tulpaner i fred.

Kesästä kevääseen Från sommar till våren

Minä olen nähnyt sen! Kesän!
Väsyimme pitkään talveen ja pakkasimme matkalaukut lentääksemme pääsiäiseksi Maltalle. Lämpötila siellä oli parikymmentä astetta, aurinko paistoi, kukkat loistivat kaikkialla ja kypsiä mansikoita saattoi ostaa torilta.
Jag har sett den! Sommaren!
Vi tröttnade på den långa vintern och packade resväskorna och flög till Malta på påsklovet. Där var det 20 grader, solen sken, blommor överallt och färska jordgubbar på torget.


Kun tulimme kotiin oli lumet hävinneet tontilta ja ensimmäiset krookukset työnsivät kukkiaan kohti kevät aurinkoa.

När vi kom hem var snön borta och de första krokusarna sträckte sina blommor upp mot vårsolen.

Tämän vuoden tälventähdetkin kukkivat.
Även årets vintergäck blommade.

Keväästä ja linnuista Om våren och om fåglar

Talvi on kääntänyt kaiken ylösalaisin, jopa jääpuikot kasvavat ylöspäin!
Allting har blivit upp och ner i denna långa vintern, även istappar växer uppåt!

Lunta on vielä paljon mutta kevät tekee tuloaan. Peipponen liverteli puun latvassa hakiessani aamulehden. Tuli vain mieleen vanha loru kotipuolesta:

Kuu kiurusta kesähän,
puolikuuta peipposesta.
Västäräkistä vähäsen,
pääskysestä ei päivääkään.

Snö ligger fortfarande djupt men våren gör sig påmint. Bofinken har anlänt och sjöng sina trillar på grantoppen när jag hämtade morgontidningen. I Finland har vi en ramsa om vårfåglar som på svenska lyder så här utan kalevalarim:

Från lärkan är det en månad till sommaren,
från bofinken är det en halv månad.
Från sädesärlan litet,
från svalan inte en dag.

Räystäät tippuvat, mutta nekin raskaasti ja säikyttelevät ja melkein peittävät kaniparat alleen.
Snön faller tungt från taket och skrämmer och nästan täcker kaninerna.

Minulla on jonkinlainen tunne, että se piti paikkansa Rovaniemellä, mutta täällä se ei ainakaan päde. Pellot ovat vielä lumen peitossa ja kiuruja ei ole näkynyt eikä kuulunut. Kyllä peipponen aina saapuut tänne ensimmäisenä. Taitaa kalevalainen alkusointu sopia vain Suomen oloihin!

Muutkin kevätlinnut ovat aloittaneet konserttinsa. Talitiainen ei enää laula ti-ti-tyy vaan on lyhentänyt laulunsa ti-tyyksi. Syynä kuulema lisääntynyt melu.
Keltasirkunkin huomasin lyhentäneen säettään: tsi-tsi-tsi-tsi-tsi-tsyy eli yksi tsi on pudonnut pois.

Jag har en känsla att det stämde i norra Finland men här stämmer det inte. Åkrarna är snötäckta och lärkorna har inte synts eller hörts till. Bofinken har alltid kommit först.

Även andra vårfåglar har borjat sina konserter. Talgoxen har sedan länge forkortat sitt strof från ti-ti-tyy till ti-tyy. Nu märkte jag att även gulsparven har kortat sitt. Den räknar inte längre till sju utan slutar redan på sex: ett-två-tre-fyra-fem-seeex.


Vielä tähän loppuun kuva talventähdestä (Eranthis hyemalis) kaksi vuotta sitten, jolloi kevä oli aikaisessa. Kuva on otettu 15.4.2004.
En bild från våren för två år sedan, vintergäck (Eranthis hyemalis). Bilden är tagen den 15.4.2004.

Keväinen välipäivitys

Long time no see! Joku ehkä on luullut, että olen hautautunut lumeen...
Jag skulle ha kunnat bli begraven i snön...

... tai joutunut kaltereiden taakse. Päin vastoin, olen nauttinut tästä pitkästä talvesta. Vihdoinkin lunta, joka pysyy maassa kuukausia.
Ainostaan tämä blogin kirjoittaminen on aiheuttanut kevätstressiä, kun ei ole mitään raportoitavaa. Kaikki vain lepää paksun lumivaipan peitossa.
... eller hamnat bakom gallren. Tvärtom, jag har njutit av den långa vintern. Jag har alltid onskat att snön skulle stanna kvar i månader.
Bloggandet är det enda som har givit mig vårstress, när det inte har varit något att skriva om. Allting bara vilar under en tjock snötäcke.

Olisinhan voinut vanhan laulun tyyliin kirjoittaa:
Tässä vaiheessa aina herään.
Näen harmaat sulalaikut,
jääkalterit kuistini eessä.
Ja tiedän,en vieläkään voi kylvää porkkanoita.



Kaiken lumen ja jään keskellä myös kukkii. Alennusamaryllikset avasivat kukkansa nopeasti. Punaiseen tuli jopa kolme kukkavartta.
Blomterprakt bland snö och is: Rea-amaryllis sköt upp tre blomstjälkar.

Lunta pihallekin Snön faller...

Onhan nyt hiihtoloma. Lunta saakin tulla, mutta vaimo alkaa jo valittaa ettei jaksa työntää kolaa kinosten päälle! Lunta on tullut koko viikon tiistaista lähtien. Itse en ole itseäni saanut ulos, mitä nyt tuohon kuistille kuvaa ottamaan.
Maanantaina kävin toki tyttäreni kanssa pujottelemassa ja esittelin hänelle kuinka osaan lasken hienosti sukset yhdessä. Sen seurauksena sitten makasin vuoteenomana selkälihakset krampissa.

Nu är det sportlov. Snö faller, och jag med den..., som Ulf Lundell skulle ha sagt.
Fru i huset har börjat klaga över de höga snödrivorna, hon orkar inte skjuta snö så högt! Det har kommit snö sedan tisdags. Själv har jag bara fått mig till altanen för att fota vad som händer.
I måndags var jag dock ut med dottern och åkte slalom. Jag visade hennee hur jag kan åka med skidorna snyggt ihop. Sedan dess har jag legat med ryggmusklerna i kramp.

Kalevalanpäivänä Kalevaladagen

Kullero keskiyön auringossa Rovaniemellä. Smörboll i midnattssolen i Rovaniemi.

Pieni ote Kalevalasta. Toisen runon alku:

Nousi siitä Väinämöinen jalan kahen kankahalle
saarehen selällisehen, manterehen puuttomahan.
Viipyi siitä vuotta monta, aina eellehen eleli
saaressa sanattomassa, mantereessa puuttomassa.

Arvelee ajattelevi, pitkin päätänsä pitävi:
kenpä maita kylvämähän, toukoja tihittämähän?
Pellervoine, pellon poika, Sampsa poika pikkarainen,
sep' on maita kylvämähän, toukoja tihittämähän!

Kylvi maita kyyhätteli, kylvi maita, kylvi soita,
kylvi auhtoja ahoja, panettavi paasikoita.
Mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi,
kankahat kanervikoiksi, notkot nuoriksi vesoiksi.

Noromaille koivut kylvi, lepät maille leyhke'ille,
tuomet kylvi tuorehille, raiat maille raikkahille,
pihlajat pyhille maille, pajut maille paisuville,
katajat karuille maille, tammet virran vieremille.

Läksi puut ylenemahän, vesat nuoret nousemahan.
Kasvoi kuuset kukkalatvat, lautui lakkapäät petäjät.
Nousi koivupuut noroilla, lepät mailla leyhke'illä,
tuomet mailla tuorehilla, katajat karuilla mailla,
katajahan kaunis marja, tuomehen hyvä he'elmä.

Andra sången ur Kalevala,Olaf Holméns översättning:

Väinämöinen steg ur havet
på en okänd, trädlös holme,
här ha långa tider levde.

Överlägger nu och undrar:
Vem skall göra jorden fruktbar,
fröna över fälten sprida?

Pellervoinen, son av åkern,
Sampsa den småväxte pilten,
kommer för att fröna sprida.

Furorna sår han på åsarna,
granarna på kullarna, björkar
nere i dalar och dälder,
sälgar i fuktiga sänkor,
rönnar på heliga marker,
videträd i mjuka mossar,
ljung på de magra moarna,
enar på steniga ställen,
ekar på strömmarnas stränder.

Lunta tupaan! Snö in i stugan!

Kolmannen erän alussa sankka lumipyräkkä pyyhkäisi puutarhani yli!
I början av den tredje perioden yrde snön över trädgården!