Nyt liiteri on maalattu valmiiksi. Oikeastaan siitä tuli yhdistetty liiteri/lato, koska sinne mahtuivat tyttäreni kanien heinätkin. Kuten kuvasta näkyy puutavaraa on vielä liiterin ulkopuolellakin. Tätä ympäristöä en vielä kuvannutkaan Maryn rumuusneemiin.
Vedboden är färdigmålat. Egentligen den blev vedbod/hölada, för dottern har sitt hö till kaninerna där. Som ni ser finns det fortvarande ved utanför vedbon. Här tog jag ingen bild till Marys fulhetsmem.
Muuten puutarhassani vallitsee pienoinen väliaika Ruusut ovat kukkineet, osa odottaa toista kukkimistaan, kärhöt ovat parhaan kukintansa ohittaneet. Tällä hetkellä vain punahatut ja sädepäivänhatut kukkivat.
Annars är det stiltje i min trädgård. rosorna har blommat ut, en del väntar på en ny omgång, klematis har passerat bäst före datum. Nu är det bara rudbeckiorna som blommar.
Niin ja tietenkin syreenihortensia. Perhosia riittää, vaikka luulinkin niiden hävinneen sateisiin.
Och så förståss syrenhortensia. Fjärilar finns det gott om även om jag rodde de hade forsfunnit i regnet.
10 kommenttia:
Jännän näköinen pytinki tuo vaja:)
Meilläkin on vain vähän kukkivia kukkia tällä hetkellä, mitä parillekin ystävälleni valittelin. Sain molemmilta muutamia tähän aikaan kukkivia kasveja, joten ensi kesänä tilanne on korjaantunut kukoistavammaksi.
Totta tosiaan komea vaja. Meilläkin oli tänään hieman puusavottaa. Punahatut kukkivat täyttähäkää myös täällä, mutta nuo syyshortenssiat ovat niin komeita, että pitänee laittaa hankintalistalle
Jori ja Rita:
Huomasitte silppurin siellä sisällä! Konevajahan se onkin :) Taitaa tulla yleiseksi varastoksi. Kaikki sisään mikä mahtuu.
Nuo punahatut ovat komeita - itselläni niitä ei ole, mutta ihailin niitä juuri eilen puutarhamyymälässä ja muutama päivä sitten läheisessä puistossa.
Perhoset pyörivät tosiaan muutamien kasvien kimpussa, äitini puutarhassa niitä oli viikonloppuna useita. Hieno loppukesä menossa!
Oi, syyshortensioita! Niitä minäkin puutarhaani laittaisin, jos minulla sellainen olisi. Unelmia...
Hieno vaja ja hyvät värit siinä. Muutenkin pidättelen aina henkeäni kun katselen kuviasi. Mahottoman ihania.
Joka päivä on pakko poiketa siinä toivossa, että olet taas päivittänyt jotain.
.osoite edelliseen, miten nää aina epäonnistuukin..
CoCommentini mukaan jätin tänne eilen seuraavan kommentin (jota täällä ei kuitenkaan näy):
Hillitty harvuus on vajassa kyllä uskomattoman styleä!
Kuvasta tuli mieleen sekin, kun 70-luvulla olin Tikkurilan väritehtaalla konsulenttina. Yhdessä maaliesittelyssä juttusilleni tuli mies, joka kertoi maalanneensa talonsa punamullalla ja nurkkalaudat mustiksi. Ääneen en sanonut mitään, mutta mielessäni ihmettelin mustia lautoja.
Toimistolla äijät valistivat, että suomalaiseen traditioon on kuulunut valkoiset vuorilaudat, kun taas Ruotsissa ulkorakennusten vuorilaudat ovat olleet mustat. Ja todentotta, tapaamani mies kertoi minulle talonsa värityksestä Ahvenanmaalla! Mistähän päin maailmaa sinä etsit vaikutteet sävytyksille?
Ja kyllä, hortensiat on upeinta just nyt. Joskus tuossa kuukauden päästäsuosikkipuskani on happomarja (sellainen lehdiltään violetisoituva)
Lisäys: ei tuo kommentti kummoinen ollut, mutta harmitti kuitenkin, kun jonnekin hävisi, joten pukkasin uusiksi tulemaan!
iines j:
Kiitos kommentista ja lämmintä kesän jatkoa sinulle.
sammakko:
Hortensioista ensin kukkii kuutamohortensia keskikesällä ja nyt syyshortensia.
Eija:
kiitos kehuista :), uusia kuvia tulossa.
sun äitis:
Täällä Ruotsissa, Taalainmaalla, maalataan niin asuin- kuin ulkorakennuksetkin usein punamullalla (Falu-rödfärg). Asuinrakennusten nurkkalaudat maalataan valkoisiksi ja ulkorakennuksissa ne joko vedetään punaisiksi tai mustiksi. Ovi on useimmiten musta.
Oma taloni on suomalaisittain maalattu öljyvärillä (vaaleanharmaalla ja nurkat tummanharmaalla).
Kävin kerran Japanissa (Kamakurassa) Ajisai-temppelissä, ajisai tarkoittaa hortensiaa. Kesäkuussa kaikki olivat kukassa. Uskomattoman kaunista, on painunut iäksi mieleeni.
Lähetä kommentti