Siipien havinaa

Syksyinen ilma, sumua ja lämpötila kahdeksan asteen tienoilla. Saipahan aamulla nukkua hieman pitempään ja tuntui jotenkin valoisammalta. Nyt illalla taas päinvastoin: pimeys yllätti, kun kävin koirakävelyllä.
Päivällä parvi punatulkkuja nautiskeli syreenin siemenillä ja pihlajanmarjojen lopuilla. Olivat kuitenkin niin arkoja etten saanut niistä kuvaa.

Lentävän elikon kuva kuitenkin. Sudenkorento poserasi omenapuun lehdellä kesällä. Niitä tässä pörrää heinäkuulla, kun on tyyni ilma. Ne saapuvat kuin helikopterilentue ja pyydystävät ötököitä lennosta.

Pelastusoperaatiot

Siinä se talvi nyt sitten oli!
Lumi suli ja pääsin kaivamaan miekkaliljat vihdoinkin ylös. Samalla puutarhassa kierrellessä huomasin parin daaliankin vielä värjöttelevän penkissä. Nyt nekin on pelastettu.
Puupioni oli kasvattanut komeat siemen kotelot. Niiden sisällä oli vain pienet kuihtuneet käppyrät.

Japanin happomarja (Berberis thunbergii)

Ajan mukana eteenpäin

Aikaani seuraavana ja muuttomatkalleen kadonneelta Kafkakoskelta idean saaneena, laitoin kellon tuohon oikealle.
Talvinen kuva ennenkuin viikonlopun helteet vievät kaiken lumen puutarhastani.

Outolintu seisoi eräänä talviaamuna mykkänä metsänlaidassa, joten en voinut sitä äänen perusteella tunnistaa.

Runotuokio

Minä olin matkalla metsän kautta kohtauspaikalle,
kun korvani kohosivat ilmaan ja jäivät
(niin ne ainakin sanoivat)
kuuntelemaan metsän ääniä vähäksi aikaa.

Pentti Saarikoski

Aina talvi yllättää

Nyt ensi ihastuksen hälvettyä alan huomata jättämiäni syystöitä. Toivottavasti sääennuste viikonlopuksi pitää paikkansa, jolloin aion minäkin laittaa puutarhani lopullisesti talvi kuntoon; esim. peitellä juuri istuttamani ruusut paremmin. Nyt ne ovat vähän niinkuin kuopan pohjalla. Ja tietenkin ne miekkaliljat (Toistan tätä, jotten unohtaisi.)

Arovuokko (Anemone sylvestris)

Karua kauneutta

Talvi siis tuli puutarhaani ja kasvu hidastui. Viikonlopuksi tosin ennustetaan lämmintä takaisin ja voin kaivaa miekkaliljani ylös.
Pitääkseni blokini hengissä talven yli laitan esille ennen julkaisemattomia kukkakuvia.

Tässä yksi suosikeistani: Zuluasteri (Felicia heterophylla). Viime kesänä en sitä kylvänyt mutta huomioin muutaman itsekylvöksen tiikerikaunokukkien seassa. Tämä kuva on vuodelta 2003.

Ja kaiken tämän kauniin keskellä...

muistan: Miekkalijani ovat vielä kukkapenkissä!

Viime vuonna ne kukkivat.

Lunta tulvillaan...

Ensilumi saa miele naina iloiseksi. Maailma on puhdas ja valoisa. Jotain uutta on tapahtumassa.

Näkymä kyläraitilta talolle päin.

Näitä voisi nyt kutsua kinosangervoiksi. Morsiusangervo kuitenkin.

Lumi paljastaa yölliset vieraat puutarhassani; metsäkauriit löytävät aina tiensä herkkujen luokse.

Takaisin päiväjärjestykseen

Tänään tuli syksyn ensilumi. Räntäsade alkoi puolenpäivän aikoihin ja jatkuu yhä vieläkin. Ilmaläämpötila on nollan tienoilla, joten kinoksia ei vielä kerry.
Vaihdoin kuitenkin talvirenkaat (nastattomat) autoon, kun oli ajeluita kaupunkiin. Falunin suzuki-yhdistys täytti 15 vuotta. Olimme juhlakonsertissa ja sen jälkeisellä supeella.

Hiukan lunta kuitenkin kertyi punalehtiruusunmarjoille. Talvi tulee; naapurissa lapset jo pyörittivät lumiukon pihalle.

Energiaa rypäleistä ja varoitus!

Pakkasten myötä huokaisin syvään ja tunnen saaneeni puutarhatyöt tehtyä. Nyt on levon aika. Kaväisi mielessä muuttaa tämä blogi neuleblogiksi, vähän niinkuin tauko-ohjelmaksi talvenajan. Ne tuntuvat olevan niin suosittuja. (Blogilistalla monet 100 suositumman vaiheilla kun taas puutarhablogit keikkuvat600-1000 paikkeilla). Minulla kun on hiukan neuletaustaa nuoruusvuosilta...

Eilen korjasin rypälesatoni, jonka popsimme nopeasti suihimme. Tässä koko sato yhdessä kuvassa.

Kuu yksin loistaa...

Puupionini, jonka nimen olen luullut olevan Pivoine arborescente 'Feng Dan Bai' onkin luultavimmin Paeonia ostii 'Feng Dan Bai'. Ainakin huomasin Denis Wilsonin Australiassa sitä siksi nimittävän.
Ostin pionin joiltakin kesäkasvimarkkinoilta 35 kr:lla. Kasvin etiketissä luki Pivoine arborescente Feng Dan Bai. Google ei sen nimistä pionia tuntenut, vaan antoi useamman naisten alusvaatesivun vastaukseksi! Pitänee uskoa Denisiä.

Viimeyönä sitten vihdoin oli se ensimmäinen pakkasyö -0,8 astetta. Jotenkin tuntui helpottavalta, nyt on kesä vihdoin ohi! Kaivoin daaliat ja tarhasoljot ylös kuivumaan varastointia varten.
Kasvihuoneen tyhjensin, tomaatit ja kurkku sai mennä kompostiin. Tolua seiniin ja painepesurilla paikat puhtaaksi.
Tästä yöstä taitaa tulla vielä kylmempi, jo nyt on mittari nollassa ja kuu helottaa kirkkaana taivaalla.

No nyt sitten...

Tekniikka pätkii! Modemi yhdistää 28,8 kbit/s ja katkaisee yhteyden tämän tästä. Tavallisesti saan yhteysnopeudeksi 40,0 kbit/s ja sekin tuntuu hitaalta. Aika menee kädet puuskassa istumiseen. Nämä kaksi kuvaa sain ladata ainakin viisi kertaa ennenkuin kuvat tulivat perille! Grrrr!! Nyt monien yritysten jälkeen huima 31,2 kBit/s!

Yöpakkaset pysyivät vielä loitolla ja tänään on kaunis aurinkoinen syyspäivä. Alla kuva miekkaliljastani, joka lopultakin näyttää kukannuppunsa. Otin kuvan, jos vaikka eivät kerkiäkkään kukkia.




Kuten näkyy kaunis aurinkoinen päivä ja ruusut ovat maassa. Kaivuu kivisessä maassa sujuu hienosti: rautakangella vain vääntää muutaman kiven ylös ja maassa on oiva istutuskuoppa!

Ei vielä tänäänkään...

Taitaakin tulla monen päivän juttu tästä ruusunistutuksesta. Tänään töiden jälkeen ehdin istutaa Rosa hugoniksen ja aloittaa toisen ruusun paikan kaivuun. Sitten olikin aika lähteä tyttäreni kanssa sellotunnille.
Intiaanikesä on lopuillaan ja yöpakkasia luvattu ensi yöksi. Tällä hetkellä on vielä +5.3 astetta (kl 19.40). Tänään poimin loputkin tomaatit ja kurkut kasvihuoneesta. Vihreät tomaatit käärin paperiin ja annan kypsyä huoneen lämmössä.
Seurailen Australian kevättunnelmia pitääkseni yllä uskoa uudesta keväästä täälläkin.

Mañana, mañana

Kottikärryn rengas vuosi ja uusia renkaita ei löytynyt. Ostin renkaanpaikkausvaahtoa ja annoin ensiavun. Ilta kerkesi pimetä ja saan odottaa huomiseen ruusujeni kanssa. Varmoja istutuspaikkoja en vielä ole edes löytänyt kaikille ruusuille. Onneksi niitä on vain kolme eikä kolme sataa! Huomenna sitten...


Eilinen unikko uudesta kulmasta.

Sinisiä, punaisia (ruusun)kukkia kannan käsissäni...

Tämä ruusu on omistettu tuhannennelle kävijälle! Laita kommentti, kuka lienetkin.



Lobeliat kukkapenkissä ovat oikein innostuneet kukkimaan. Jos ei olisi niin kaunis sitä voisi kutsua rikkaruohoksi.

Unikko on yksi aikaisemmista ja viimeisimmistä kukkijoista.

Uudet ruusut saapuivat tänään postissa. Takana Stanwell Perpetual, tumma runkoinen on
Rosa hugonis ja vasemmalla Trier. Saavat imeä vettä itseensä huomiseen saakka.

Intiaanikesä ja syntymäpäivä

Syksy jatkuu epätavallisen lämpimänä. Vielä ei ole ollut yhtään pakkasyötä. Alin lämpötila keittiön ikkunalla on ollut +0,1 astetta 16.9 ja hiukan kuuraa nurmikolla. Amerikkalainen mustikka saa kuvata tätä intianimaista säätä.
Jos se tänään oli viimeinen ruohonleikkuu tältä kesältä.


Tyttäreni syntymäpäiväkakku. Onnea 12-vuotiaalle, joka täytti 6.10. Tänä viikonloppuna ovat tuttavat kayneet kakkukekkereillä. Mansikat (kakun sisällä) ja luumut tietenkin omasta maasta.









Vielä kukkiva ruusu de Rescht aamusumun kosteuttumana.


Jotkut pitävät keltaisistakin kukista, tässä Syyspäivänhattu (Rudbeckia nitida).

Ruusujen aika ei vielä ole ohi!

New dawn

Joillakin ovat narsissit, minulla pensasruusut.
En voinut olla tilaamatta lisää ruusuja jo kohta ahtaaseen puutarhaani. Sääli jalkapalloilevaa tytärtäni. Ruohomatto sen kun pienenee!
Sain tarjouksen Odla.nu:stä ja en voinut vastustaa kiusausta.Rosa hugonis, Stanwell perpetual ja Trier ovat tulevat kaunottaret puutarhassani.

Toivottavasti syksy on pitkä ja lämmintä riittää, jota ne ehtivät juurtua kunnolla.
Rosa hugonis keltaisten kukkiensa takia. Stanwell perpetual ja Trier kukkivat koko kesän. Ja tuoksuvat.

Eläviä kukkia

Laitan nyt kolma päivitystä samana päivänä, kun ovat niin erilaisia aiheeltaan.

Tässä Pallo-ohdake(Echinops ritro) vielä täydessä kukassaan. Kuvattu tänään.


Ruotsin köynnöskuusama(Lonicera periclymenum).

Kuivakukkia

Hulluruoho aukaisi kuten epäilin siemen kotansa, mutta tulos on kuitenkin aika kiva. Piikkinen tulppaani.
Aikoinaan Joensuun kasvitieteellisestä puutarhasta ostamani kirjanen Myyttien yrtit kertoo hulluruohoa käytetyn hallusinogeeninä tuhansia vuosia. "Teofrastuksen mukaan se, joka käyttää 3/20 unssia juurta, tulee tutustumaan paholaiseen; kolminkertainen annos tekee lopullisesti hulluksi ja nelinkertainen tappaa."
Eurooppalaiset noidat käyttivät sitä polttoaineena luutalentoihin Kyöpelinvuorelle.


Perunkoiso kuivattuna. Näistä varmaan saa aikaan jännittaviä asetelmia.

Luumureseptejä

Tässä on kolme kiloa luumuja purkissa. Vasemmalla luumuchutney ja oikealla luumumarmelaadi (hillo).

Reseptit:

Marmelaadi:
1½ kg luumuja
1 dl vettä
2 sitruunan mehu
1 kg (12 dl) hienoasokeria (hillosokeri varmaankin antaisi kiinteämmän marmelaadin)

Laske luumut (Kivet poistetaan keittämisen jälkeen. Hyvä tietää, jotta kaikki kivet tulevat pois). Huuhdo luumut hyvin.
Laita luumut ja vesi paksupohjaiseen kattilaan. Keitä kannen alla 30 min. Poista kivet reikäkauhalla. Laske kivet!
Kivien poiston jälkeen lisää sokeri ja sitruunamehu. Keitä ilman kantta 55 min. Keitä miedolla lämmöllä, kuitenkin niin että keitos kuplii kunnolla. Poista vaahto lusikalla.
Laita marmelaadi puhtaisiin purkkeihin piripintaan, kansi tiukalle ja säilö kylmässä.

Chutney:
Keitä luumut ja sitruuna kuten yllä.
Laita sitten yhdessä sokerin kanssa
4-5 rkl suolaa
½ kg pilkottuja sipuleita (myös punasipuli käy)
1 pilkottu valkosipuli (siis kokonainen valkosipuli)
3 dl viinietikkaa
½ dl sinapinsiemeniä
2 rkl kokonaisia koriantereita
(1 tl chilipulveria)
Keitä varovasti 55-75 min ilman kantta. Mausta vielä 1-2 tl kajenpippuria. Purkita kuten yllä.

Ritan hameenhelma

Hurrikaani Rita pyyhkäisi tänään puutarhani yli jo huomattavasti lauhtuneena. Kuvassa osa Ritan hameenhelmasta. Pahempaa vahinkoa se ei saanut aikaan; pelargooni kaatui kuistin pöydällä.
Tänään laitoin valkosipulimaan kevätkuntoon. Ajoin kesän muhinutta kompostia maalle ja istutin kynnet jo nyt. Eipähän sitten keväällä tarvitse häiritä nitä kun ovat innostuneet kasvamaan. Toivottavasti sadosta tulee parempi kuin tänä vuonna.
Sen ja syksyisen sään innottamana valmistan perheelleni makoisaa gulassia, jossa on runsaasti valkosipulia ja aitoa unkarilaista paprikaa. Lihat ovat jo kiehumassa.


Lokakuu näkyy nurmikollani. Mustesienet työntävät päänsä ylös, kun en ole leikannut ruohoa vähäään aikaan.

Swany-ruusu on saanut hieman punaa poskilleen.

Siellä täällä loistavat tiikerikaunosilmät monine värimuotoineen.